Vesilaki”uudistukset” tänään 16.2 2010 Eduskunnan käsittelyssä

15.2.2010 12.49 | Riikka Söyring | Yleinen

Eduskunta käsittelee tänään 16.2 2010 vesilain uudistuksia

http://www.eduskunta.fi/valtio…E+277/2009

Koska kertaus on opintojen äiti, sallittaneen lyhyt oppimäärä niille, jotka sattumalta klikkaavat sivulle sisään ja haluavat nopeasti tietää, mistä tässä kaikessa on kyse.
Tietämättömyys ei ole synti, koska valtamedia ei ole kertonut asiasta suoraan juuri mitään.
En itsekään vielä vuosi sitten tajunnut, että nämä asiat koskevat myös Suomea.:

1. On meneillään globaali prosessi, jossa valtioiden kansallisomaisuus (sähkö, kaivosteollisuus) ja luonnonvarat, kuten tässä Suomen pohjavesi, myydään kansalaisten mielipidettä kysymättä yksityisille ylikansallisille yrityksille pilkkahinnasta.

2. Seuraus: Veden, (energian, sähkön ravinnon, jne.) hinta nousee yksityisomistuksessa pilviin. Tämä on nähty Virossa, jossa vesi yksityistettiin sekä maailmalla kolmansissa maissa.

http://www.kepa.fi/uutiset/2708/

3. Tekniikkana on ensin pakottaa valtio velkaantumaan ja asettaa velan myöntämisen ehdoiksi kansallisomaisuuden yksityistäminen.
Suomi (Kreikka, Espanja, Islanti, …) ovat jo vedetyt syvälle valtion ylivelkaannuttamisprosessiin ja tätä kautta kansallisomaisuuden kaappaamiseen.

4. Koska valtiovalta tietää, että kansalaiset eivät omien etujensa vastaista pohjavesien jne, myyntiä ikinä hyväksyisi, asiaa on valmisteltu salaa.

5. Suomessa ja muualla paljastunut poliitikkojen ja puolueiden silmiinpistävän laaja korruptio, runsas voitelu rahalla, tulee ymmärrettäväksi, kun rahaa pursuavat ylikansalliset markkinatoimijat ovat halunneet varmistua siitä, etteivät hallitus ja kansanedustuslaitos asetu poikkiteloin yksityistämistä vastaan.

6. Suomea, kuten kaikkia länsimaisia valtioita, hallitsee poliittinen korkean tason yksimielisyys siitä, että

7. …valtion kestämätön velkaannuttaminen Maailmanpankille ja yksityisille kansainvälisille suurpankeille on ihan OK-toimintaa.
Tätä ei vaalipuheissa tietenkään sanota suoraan, vaan asia puetaan talouskasvua ja vapaita markkinoita ihannoivaan korukieleen.

8. Tieto korruptoituneesta, kansalaiset sukupolviksi velkaorjuuteen syöksevästä kuviosta on tihkunut julki.

9. Kansalaiset ovat ryhtyneet toimintaan.”  kirjoittaa nimimerkki uurija tiivistyksenä

 

Vesiasian seurantaa lähes reaaliaikaisena http://bambuser.com/channel/supportmarkosihvonen

 

Jos Suomen (kansalaisille kuuluvat) vedet yksityistetään, veden hinnan määrää yhtiö. Onko sinulla varaa siihen?

http://riikkasoyring.blogit.uu…ityksille/

___________________________________

B-osa: liitteitä;

Vesilaitosveden elintarviketurvallisuusjärjestelmä-sivuston mukaan vesi katsotaan Yleisen elintarvikeasetus, EY N:o 178/2002 mukaiseksi elintarvikkeeksi.           

http://www.vvy.fi/index.phtml?s=116

sivun projektiraportti ei aukea.

·   Vesi ja viemärilaitosyhdistyksen mukaan
Vesihuoltoon liittyvää kotimaista lainsäädäntöä
           

http://www.vvy.fi/index.phtml?s=53

·   Vesi ja viemärilaitosyhdistyksen mukaan asiaan liittyvät EU-tason säädökset
           

http://www.vvy.fi/index.phtml?s=204

·   Suoritettavat tutkimukset ja niiden luvanvaraisuus
Lakeuden Vesi Oy on selvittämässä pohjavedenoton mahdollisuuksia Karvian alueella.
Kankaanpään seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on myöntänyt alueelle tutkimusluvan 20.9.2006.
http://www.kyronjokilaaksonves…hanke.html
·   Vedenottoluvan  myöntää Ympäristövirasto vesilain ja ympäristönsuojelulain ohjaamana
http://www.ymparisto.fi/defaul…amp;lan=fi
·   Vedenotto ja vedenottoluvat pohjavesialueittain 2006
           

http://www.ymparistokeskus.fi/…amp;lan=fi

Pohjaveden ottoon tarvittava lupa

Pohjaveden ottamolla tarkoitetaan kaivoa tai muuta laitosta, josta pohjavettä juoksutetaan, pumpataan tai muulla tavoin otetaan talouteen, teollisuuteen tai muuhun tarkoitukseen.

Määritelmä siis kattaa sekä kotitalouden pienet kaivot että teollisuuden ja yhdyskuntien suurottamot. Otettavalla pohjavedellä on oltava käyttötarkoitus, mutta sillä ei välttämättä tarvitse olla varsinaisia kaivorakenteita. Eräissä tapauksissa useampaa samaan pohjavesiesiintymään kohdistuvaa ottamoa voidaan pitää yhtenä ottamona. (VL 9 luku 5 §)

Omalta maalta voi ilman lupaa ottaa pohjavettä pieniä määriä talousvedeksi. Pohjaveden ottoon tarvitaan ympäristölupaviraston lupa seuraavissa tapauksissa:

* Toimenpiteeseen, jota tarkoitetaan pohjaveden muuttamiskiellossa, eli vesilain 1 luvun 18 §:ssä.
* Toimenpiteeseen, jota tarkoitetaan vesistön muuttamiskiellossa, eli vesilain 1 luvun 15 §:ssä.
* Muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten.
* Aikaisemmin rakennetun pohjaveden ottamon tai sen käytön laajentamiseen sellaiseksi tai sellaisia seurauksia aiheuttamalla kuin edellisissä kohdissa on mainittu.
HUOMAA * Pohjaveden ottamiseen toisen maalta, jos maanomistaja ei anna siihen suostumustansa. Pohjavettä ei kuitenkaan saa ottaa toisen kaivosta ilman omistajan suostumusta.

Ympäristölupavirasto voi myöntää luvan pohjaveden ottamon rakentamiseen ja käyttöönottoon tai sen käytön laajentamiseen sillä edellytyksellä, että toimenpiteestä saatava hyöty on siitä aiheutuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi.

Lupaa ei myönnetä, jos toimenpiteestä aiheutuu asutus- tai elinkeino-oloja huonontava veden saannin estyminen tai vaikeutuminen laajalla alueella tai huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa, vesiluonnossa tai sen toiminnassa, eikä muutoksen vaikutuksia toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin voida estää. (VL 9 luku 8 §)

Pohjaveden otolla ei saa vaarantaa lähteen tai muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevan enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymistä luonnontilaisena. Ympäristölupavirasto voi tosin yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen näistä kiellosta, jos lähteen tai vesistön suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Pohjaveden otolla ei myöskään saa aiheuttaa pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seurauksia. (VL 1 luku 17a §, YSL 8 §)

Jos vedenottoluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, ympäristölupavirasto voi myöntää luvan haettua pienemmälle vesimäärälle tai jättää luvan kokonaan myöntämättä. Luvan myöntämättä jättäminen on kuitenkin hyvin harvinaista. Luvan myöntämisen yhteydessä ympäristölupavirasto antaa lukuisia lupamääräyksiä, jotka voivat koskea muun muassa:

* Vedenoton määrää
* Otettavan veden käyttötarkoitusta
* Luvan pysyvyyttä ja voimassaoloa
* Ottamon sijaintia ja toimintaa ottamoalueella
* Tarkkailua
* Vahinkojen korvaamista
* Työaika- ja ilmoittamisvelvollisuuksia

·   Vanhoja ympäristöviraston kaikkia sivuja ei olltu päivitetty, joten tosiasiassa luvat myöntääkin nyt
Aluehallintovirasto 1.1.2010 jälkeiset Vesilain mukaiset luvat eli vesiluvat
·             

http://www.ymparisto.fi/defaul…amp;lan=fi  

·    Etusivu > Kehittämisrahasto > Hankkeet > Vesilaitosveden elintarviketurvallisuusjärjestelmäVESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKEYHTEENVETO

1 Hankkeen nimi

Vesilaitosveden elintarviketurvallisuusjärjestelmä

2 Hankkeen toteuttajaorganisaatio(t)

Seinäjoen Vesi, Kyrönjokilaakson Vesi Oy, Lappavesi Oy, Nurmon kunta / Vesilaitos, Foodwest Oy

3 Muut yhteistyötahot

Altia Oyj, Atria Oy, Valio Oy

4 Yhteyshenkilön nimi ja sähköpostiosoite

kehittämispäällikkö Asko Mäyry, Foodwest Oy

asko.mayry(a)foodwest.fi

5 Aikataulu

1.10.2006 – 22.6.2007

6 Tiivistelmä

Tavoitteena on rakentaa hankkeeseen osallistuville vesilaitoksille lähteeltä loppukäyttäjälle ulottuvat hallintajärjestelmät, jotka kykenevät varmistamaan toimitettavan veden elintarvikehygieenisen ja fysikaaliskemiallisen laadun kaikissa tilanteissa. Nykyisin elintarvikelainsäädäntö määrittelee veden elintarvikkeeksi (Yleinen elintarvikeasetus, EY N:o 178/2002). Elintarvikkeen valmistajilta edellytetään omavalvontaa ja siihen sisältyvää HACCP -periaatteiden käyttöä.

Hankkeessa huomioidaan myös elintarviketeollisuusnäkökulma. Veden laadussa mahdollisesti esiintyvät poikkeamat voivat aiheuttaa elintarviketeollisuudelle merkittäviä ongelmia ja esimerkiksi vedestä johtuvat mahdolliset takaisinvedot tai tuotantokatkokset tulevat erittäin kalliiksi.

Veden elintarviketurvallisuus varmistetaan parhaiten ottamalla käyttöön hallintajärjestelmä, jonka avulla vaarat hallitaan tehokkaasti ja systemaattisesti. Hallintajärjestelmän kehittämistyökaluksi valittiin kansainvälisesti hyväksytty ISO 22000:2005 -standardi, joka soveltuu käytettäväksi koko elintarvikeketjussa ns. lähteeltä loppukäyttäjälle tai pellosta pöytään. Neljän hankkeeseen osallistuvan vesilaitoksen hallintajärjestelmät kehitetään sertifiointivalmiuteen saakka.

Tulokset (osallistuneille vesilaitoksille räätälöidyt ISO 22000 -järjestelmä-dokumentaatiot, kokouspöytäkirjat, raportit, koulutusaineistot) on luovutettu hankkeeseen osallistuneille vesilaitoksille.

Projektiraportti

Asko Mäyryn raportti projektista

9 Hankkeen kotisivu

ei ole

·  kommentin linkistä löytyy ennen 1.1.2010 myönnettyjen ympäristö- ja vedenottolupien arkistot.
·  jatkoa Asiaan liittyviä vesilain 19.5.1961/264 pykäliä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/a…1/19610264         

 

——–
4 §
Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä olevaa vettä

——

8 § Vesisäiliössä sekä kaivossa ja muussa vedenottamossa olevan veden omistaa se, jolle tällainen laitos kuuluu. Lähteessä ja tekolammikossa olevan veden omistaa pohjan omistaja. Muuta avopintaista vettä sekä pohjavettä vallitsee, mikäli toiselle kuuluvasta erityisestä oikeudesta ei muuta johdu, tässä laissa säädetyin rajoituksin se, jolle kysymyksessä oleva vesi- tai maa-alue kuuluu.

Joessa tai purossa, joka kuuluu puoliksi kahteen eri kiinteistöön tai kahteen kiinteistöjen yhteiseen alueeseen, on kummankin puolen omistajalla oikeus yhtä suureen osaan siinä virtaavasta vedestä. (20.7.1992/646)

 

Tämän takia armeija siis ajaa ihmisiä kodeistaan pakkolunastuksen uhalla pohjavesipitoisilta maa-alueilta?

17 a § (22.12.2009/1391)

Jos edellä 17 §:ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva, uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä.

Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien tai lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupa-asian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä aluehallintoviraston luvasta säädetään.

———

9 LUKU
Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen
Veden johtaminen

 

2 §

Jos se, joka ei ole vesialueen omistaja tai osakas, tahtoo johtaa vettä vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi taikka talousvedeksi sellaisin seurauksin, joita tämän luvun 1 §:n mukaan ei saa aiheuttaa, aluehallintovirasto voi hakemuksesta antaa luvan siihen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella. Sama on laki, milloin vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide, ottamalla huomioon mitä 1 luvun 16 §:ssä säädetään, aiheuttaa mainitun luvun 12–15 §:ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. (22.12.2009/1391)

3 §

Milloin useat hakevat lupaa veden johtamiseen nesteenä käytettäväksi vesistöstä eikä sitä riitä heille kaikille, on etuoikeus sillä, joka haluaa käyttää vettä vesistön rannalla tai sen läheisyydessä talousvedeksi tai muutoin taloustarkoituksiin, kuten sairaalan, kasarmin, majoitus- ja ravitsemisliikkeen, saunalaitoksen tai pääasiassa talousveden hankintaa varten perustetun yhtymän tarpeeksi. Sama koskee veden käyttämistä kohtuullisessa määrin maan kasteluun sellaisissa tapauksissa, joissa viljelyksen laatu sitä erityisesti edellyttää eikä yleistä tarvetta varten tapahtuvaa veden hankintaa sen johdosta vaikeuteta. Sen jälkeen on etuoikeus yrityksellä, joka tarkoittaa veden johtamista yhdyskunnan tarpeeksi. Seuraavana etuoikeusjärjestyksessä on se, joka haluaa johtaa vettä teollisuudessa käytettäväksi.

Hakijoista, jotka haluavat johtaa vesistöstä vettä edellä sanotun perusteella samanarvoisiksi katsottaviin tarkoituksiin, on, mikäli ei voida pitää kohtuullisena, että hakijan oikeutta rajoitetaan, etuoikeus sillä, joka on toimenpiteen kohteena olevan vesialueen tai sen suuremman osuuden omistaja, sekä, jos hakijat tässäkin suhteessa ovat samanveroiset, sillä, joka ensiksi on antanut hakemuksensa aluehallintovirastolle. (22.12.2009/1391)

3 a § (9.2.2001/121)

Johdettaessa vettä vesistöstä yhdyskunnan tarpeisiin noudatetaan lisäksi, mitä vesihuoltolaissa ja sen nojalla säädetään.

Pohjaveden ottaminen

4 § Mikäli talousvedeksi sopivaa vettä ei kohtuuttomitta kustannuksitta muutoin ole riittävästi saatavissa, aluehallintovirasto voi hakemuksesta oikeuttaa veden tarvitsijan ottamaan toisen maalta pohjavettä talousvedeksi sekä ryhtymään siellä sitä varten tarpeellisiin toimiin, sikäli kuin vettä edelleen riittää myös omistajan, hänen maallaan asuvien samoin kuin sinne odotettavissa olevan asutuksen sekä siellä sijaitsevien yritysten tarpeisiin eikä toimenpiteestä aiheudu näille kohtuutonta häiriötä tai haittaa. Edellä mainituin edellytyksin voidaan myös myöntää oikeus johtaa toisen alueelta pohjavettä käytettäväksi sellaisessa teollisessa tai muussa taloudellisessa toiminnassa, jolle pohjaveden saaminen on erityisen tärkeätä. Tällainen oikeus voidaan aluehallintoviraston päätöksellä hakemuksesta poistaa, jos sen myöntämiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet, sekä korvausta vastaan myös silloin, kun omistajan oma tärkeäksi katsottava käyttötarve sitä vaatii. (22.12.2009/1391)

Milloin kunnan tai suurehkon kuluttajajoukon tarvetta palvelevan, pääasiallisesti talousveden saantia tarkoittavan yrityksen, taikka muun yleiseen tarpeeseen tapahtuvan vedenhankinnan järjestäminen teknillisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää toisen alueelta saatavan pohjaveden käyttöön ottamista, aluehallintovirasto voi siitä riippumatta, mitä 1 momentissa sanotaan, hakemuksesta myöntää siihen ja sitä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin luvan. Tällaista lupaa älköön kuitenkaan myönnettäkö veden johtamiseksi paikkakunnan ulkopuolelle, mikäli vastaavanlaista tarvetta asianomaisella paikkakunnalla ei kohtuullisessa määrin voida tyydyttää. (22.12.2009/1391)

5 § Pohjaveden ottamolla tarkoitetaan kaivoa tai muuta laitosta, josta pohjavettä juoksutetaan, pumputaan tai muulla tavalla otetaan talouteen, teollisuuteen tai muuhun tarkoitukseen. Milloin useat samalle omistajalle kuuluvat, saman pohjavesivaraston käyttöön ottamista varten tehdyt ottamot yhdessä muodostavat edellä mainittua tarkoitusta palvelevan laitoksen, on niitä pidettävä yhtenä ottamona.

6 § Pohjaveden ottamo on siten tehtävä ja ottamoa niin käytettävä ja hoidettava, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa ja haittaa, kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi ilman kohtuuttomiksi katsottavia kustannuksia on välttämätöntä.

Veden tuhlausta ottamoa käytettäessä on vältettävä.

7 § (22.12.2009/1391)

Toimenpiteeseen, jota 1 luvun 18 §:ssä tarkoitetaan ja joka aiheuttaa siinä tarkoitettuja seurauksia, sekä sellaisen muun kuin tilapäisen pohjaveden ottamon tekemiseen, joka on suunniteltu vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten, on haettava lupa aluehallintovirastolta. Sama koskee myös aikaisemmin rakennetun pohjaveden ottamon tai sen käytön laajentamista sellaiseksi taikka sellaisia seurauksia aiheuttamalla kuin edellä on sanottu sekä muuta toimenpidettä kuin pohjaveden ottamista, jos toimenpiteen johdosta pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muutoin kuin tilapäisesti vähintään 250 kuutiometriä vuorokaudessa.

Pohjaveden ottamon omistaja voi muussakin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetussa tapauksessa saattaa ottamon tekemistä tai muuttamista tarkoittavan toimenpiteen edellytykset ja toimenpiteestä ehkä johtuvat velvollisuudet hakemuksella aluehallintoviraston tutkittaviksi ja lupapäätöksellä vahvistettaviksi.

Pohjaveden ottamon tekemisestä ja käyttämisestä sekä muusta pohjaveteen kohdistuvasta toimenpiteestä johtuva vahinko, haitta ja muu edunmenetys on, huomioon ottaen mitä 2 momentissa säädetään, korvattava noudattaen 11 luvun säännöksiä.

Alueen omistajalla ei ole oikeutta saada korvausta alueelta otettavasta pohjavedestä. Korvattavana vahinkona pidetään kuitenkin veden ottamisesta johtuvaa, omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle aiheutuvaa veden saannin huonontumista, mikäli se ei ole vähäinen. Käyttöoikeudesta suoritettavaa korvausta määrättäessä on otettava huomioon myös pohjaveden saantimahdollisuuteen perustuva maan lisäarvo.

12 § (22.12.2009/1391)

Jos sellaisen pohjaveden ottamon käyttäminen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa tai jonka tekemiseen tai muuttamiseen ei ole tarvinnut hakea aluehallintoviraston lupaa, aiheuttaa vahinkoa tai haittaa, on siitä kärsimään joutuneella oikeus hakemuksesta saada asia aluehallintoviraston käsiteltäväksi ottamon käyttöä sekä käytöstä johtuvan vahingon ja haitan korvaamista koskevien määräysten antamista varten. Älköön tällöin kuitenkaan ottamon käyttöä rajoitettako, ellei yleinen etu tai muu erittäin tärkeä syy sitä vaadi, älköönkä korvausta tällaisen ottamon aiheuttamasta vahingosta ja haitasta määrättäkö pitemmältä kuin viiden viimeisen vuoden ajalta ennen hakemuksen tekemistä.
Vesiasetuksesta 6.4.1962/282 johtuvaa

69 § Vesilain 9 luvun 4 ja 7 §:ssä tarkoitettuun, pohjaveden ottamista koskevaan suunnitelmaan on tarpeen mukaan otettava:

1) selostus pohjavesioloista ja veden saannin mahdollisuuksista sillä paikkakunnalla, jonne pohjavettä on suunniteltu johdettavaksi;

2) selostus pohjaveden ottamisen tarkoituksesta ja tarvittavan pohjaveden määrästä;

3) selostus niistä vedenottamoista, joiden veden saantiin suunniteltu pohjaveden ottaminen saattaa vaikuttaa;

4) yrityksen oikeudellisia edellytyksiä selvittävät tiedot; sekä

5) muu tarpeellinen selvitys asian vaatimassa laajuudessa soveltuvin osin noudattaen, mitä 68 §:ssä on sanottu.

69 a § (26.6.1970/428)

Vedenottamon suoja-alueen määräämistä koskevan, vesilain 9 luvun 19 §:n 1 momentin mukaisen hakemuksen tai edellä 68 §:n 6 kohdassa mainitun, suunnitelmaan sisältyvän ehdotuksen tulee tarpeen mukaan sisältää:

1) yleiskuvaus 46 §:ssä tarkoitettuine karttoineen siitä alueesta, jota hakemus koskee;

2) tiedot vedenottamosta, jota varten suoja-alue on tarkoitettu määrättäväksi;

3) selostus syistä, jotka vaativat suoja-alueen määräämistä;

4) ehdotus siitä, miten laajaksi suoja-alue olisi määrättävä;

5) ehdotus suoja-alueen ja siihen mahdollisesti sisältyvien vyöhykkeiden käyttöä koskeviksi rajoituksiksi;

6) ehdotus suoja-alueella mahdollisesti tarvittaviksi suojatoimenpiteiksi; sekä

7) luettelo suoja-alueeseen kuuluvista tiloista ja niiden tiedossa olevista omistajista ja haltijoista sekä vastaavat tiedot alueella sijaitsevista hakemuksen kannalta tärkeistä rakennuksista ja laitteista.

Pohjaveden ottamon suoja-alueen määräämistä koskevan, vesilain 9 luvun 20 §:n 1 momentin mukaisen hakemuksen tai edellä 69 §:ssä tarkoitetun suunnitelman osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on sanottu. Lisäksi mainittuun hakemukseen on liitettävä tiedot suoja-alueen maaperästä sekä pohjaveden esiintymisestä ja sen virtauksen suunnasta puheena olevalla alueella.

——–

46 § Vesistöä koskevan hakemusasian suunnitelmassa tulee olla yleiskuvaus siitä vesistön osasta, johon yrityksen vaikutukset ulottuvat. Suunnitelmaan on liitettävä yrityksen vaikutusalueen laajuutta ja työkohteiden sijaintia osoittava yleiskartta sekä valuma-alueen kartta.